Maantieteen tutkimus on yhtä monipuolista ja laaja-alaista kuin opetuskin sivuten useita eri tieteenaloja. Maantieteen tutkimukselle on tyypillistä myös poikkitieteellisyys, jossa yhdistyy kahden tai useamman tieteenalan tutkimus. Alla löydät tarkempaa tietoa ja esimerkkejä Oulun yliopiston maantieteen tutkimuksesta eri suuntautumisaloilla.
Geoinformatiikka:
Geoinformatiikan keskeisinä tutkimuskohteina ovat terveysmaantieteeseen liittyvät kysymykset sekä paikkatietoperusteinen saavutettavuusanalytiikka. Geoinformatiikan tutkimushankkeet pohjautuvat palveluverkon ja palveluyksiköiden sijainnin ja kapasiteetin optimointiin. Menetelmällisesti työ perustuu liikenneverkkoperusteiseen saavutettavuuden mittaamiseen ja optimointiin, geo-spatiaaliseen mallintamiseen sekä optimointialgoritmien kehittämiseen. Geoinformatiikan tutkimusteemat kytkeytyvät myös aluerakenteen muutokseen, vähähiilisyyteen, kestävään kehitykseen ja tehokkaaseen luonnonvarojen hyödyntämiseen.Geoinformatiikan alan perustutkimuksella tuetaan terveys- ja sosiaalihuollon järjestelmän, palveluiden saavutettavuuden sekä kustannusten ja kustannustehokkuuden kehittämistä. Terveyden tutkimuksessa keskitytään väestöryhmien koetun ja mitatun hyvinvoinnin alueellisten erojen tarkasteluun. Keskeisenä painoalueena ovat myös palvelusaavutettavuuden mittaaminen, optimointi sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainon tarkastelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelujen osalta painopisteenä ovat henkilökuljetusten ja materiaalilogistiikan optimointi.
- Transformative Cities: Hanke yhdistää liikkuvuuden mallintamisen, osallistavan kartoituksen ja hallinnon tutkimuksen menetelmiä. Tavoitteena on näin edesauttaa liikkumistapojen muutosta yksityisautoilusta kestävämpiin liikkumismuotoihin, jotka tukevat terveellistä ympäristöaltistusta luontopohjaisten ratkaisujen avulla ja yhdistää kansalaisten todellisia liikkumismalleja kaupunkisuunnitteluun. Yhdistäen eri tieteenalojen menetelmiä tutkimme kaupunkien hiilineutraaliuden ja ilmastokestävyyden saavuttamisen mahdollisuuksia ja esteitä vuoteen 2035 mennessä.
- REPACT: Tutkimuksen tavoite on selvittää asuinympäristön mitatun ja koetun monimuotoisuuden sekä luontosuhteen yhteyttä yksilölliseen fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon profiiliin, sydän- ja verisuonitautiriskiin sekä mielenterveyteen elämänkaaren eri vaiheissa. Tutkimuksessa yhdistetään Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 laajat kysely- ja mittausaineistot, itse raportoitu fyysinen aktiivisuus eri ikävaiheissa, aikuisena kiihtyvyysanturilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo, matkapuhelinoperaattorin liikkuvuustieto väestöstä, pitkittäinen paikkatietoihin ja muuttohistoriaan perustuva asuinympäristön piirteitä (bio- ja geodiversiteetti, vihreys, väestö, maankäyttö, liikuntapaikat) kuvaava aineisto, oma kokemus ympäristöstä aikuisuudessa sekä terveydenhuollon rekisteriaineistot. Tutkimus tuottaa uutta tietoa väestön liikkumista ja hyvinvointia edistävään, kestävään päätöksentekoon, maankäyttöön ja kaupunkisuunnitteluun sekä vaikuttavien interventioiden suunnitteluun.
- Terhi Ala-Hulkon väitöskirjan yhteenveto paikkatietopohjaisista saavutettavuusmenetelmistä.
Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha kuvattuna dronella ja kuvien muuttaminen kaukokartoitusaineistoksi, jonka tarkkuus on noin 3 cm.
Luonnonmaantieteessä keskitytään erityisesti arktisissa ja boreaalisissa ympäristöissä tehtävään tutkimukseen. Tutkimusryhmän keskeiset tutkimusteemat ovat geodiversiteetin ja -biodiversiteetin väliset yhteydet, pohjoisten alueiden geomorfologia, alueellinen ja ajallinen ekologia maalla ja sisävesissä sekä ekosysteemipalvelut. Kattavia aineistoja, moderneja paikkatieto- ja tilastomenetelmiä ja monipuolisia näkökulmia hyödyntäen luonnonmaantieteen tutkimus tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi luonnonsuojelussa tai riskikartoituksissa. Luonnonmaantieteessä tutkitaan monipuolisesti elolliseen ja elottomaan luontoon liittyviä aihekokonaisuuksia, joiden kantavana teemana on globaalimuutos.
- Useita hankkeita geodiversiteetti-biodiversiteettitutkimuksesta: Biodiversiteettitutkimuksen pitkän aikavälin haaste on ollut vakaiden ja kustannustehokkaiden suojelumenetelmien löytäminen muuttuvassa ilmastossa. Viime aikoina on esitetty ajatus siitä, että geodiversiteettitietoa voitaisiin hyödyntää biodiversieetin suojelussa. Geodiversiteetti tarkoittaa maanpinnan materiaalien, muotojen ja fysikaalisten prosessien vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta. Geodiversiteettiin sisältyy kallioperän, maaperän, hydrologian eli vesistökohteiden, sekä geomorfologian eli erilaisten muodostumien ja pinnanmuotojen vaihtelu. Olennaisin tavoitteemme on edistää biodiversiteetin suojelua tarkastelemalla geodiversiteettiä ja sen suhdetta biodiversiteettiin boreaalisissa ja subarktisissa ympäristöissä. Tutkimuksemme tuottaa vastauksia useisiin tieteellisesti tärkeisiin kysymyksiin, jotka liittyvät geodiversiteetin kartoitukseen ja biodiversiteetin arviointiin. Tämä tehdään tuottamalla moderneilla tilastomenetelmillä tietoa siitä, millaiset geodiversiteetin mittarit ovat luotettavimpia ja olisivat sopivimpia biodiversiteetin arvioinnissa. Esimerkkihanke: geodiversiteetti, mikroilmasto ja kasvillisuus.
- HYPERISK: Hankkeessa mallinnetaan ikiroudan esiintymistä pohjoisella pallonpuoliskolla ja arviodaan, mitä riskejä infrastruktuurille sisältyy ikiroudan sulamisesta. Tutkimuksen keskiössä ovat avoimet paikkatietotietokannat ja -järjestelmät yhdistettynä tilastollisiin analyyseihin.
- Alueellinen ja ajallinen ekologia: Globaalimuutos uhkaa eri ekosysteemeien kasvillisuutta maalla ja sisävesissä, minkä vuoksi tarvitaan lisää tietoa niiden alueellisista ja ajallisista muutoksista. Tutkijamme selvittävät muun muassa, että miten kasvillisuus on muuttunut viime vuosikymmenien aikana, miten eri lajiomaisuudet on kytkeytyneet yhteisömuutoksiin ihmispaineen kasvaessa ja mikä rooli lajien sukulaisuudella (fylogenialla) on yhteisökoostumuksen muutoksessa. Vesikasvitutkimuksesta lisää täällä.
- AccESS: Ekosysteemipalvelut, eli hyödyt, joita ihmiskunta saa ekosysteemeistä, ovat herättäneet viime vuosien aikana yhä laajempaa kiinnostusta biodiversiteetin häviämisen kielteisistä vaikutuksista ihmisten hyvinvoinnille. Vaikka ekosysteemipalveluita on tutkittu jo laajasti, lisätutkimusta kaivataan erityisesti ekosysteemipalveluista (tai antipalveluita, kuten punkit ja niiden levinneisyys) tuottavien alueiden ja bio- tai geodiversiteetiltään runsaiden alueiden spatiaalisen yhteyden selvittämiseksi etenkin pohjoisilla alueilla.Tutkimme ekosysteemipalveluiden saavutettavuutta eri mittakaavoissa Suomessa ja Euroopassa. Kysymme, että kohtaako ekosysteemipalveluiden tuotanto ja kysyntä toisensa maantieteellisesti. Keskeisimpinä työvälineinä toimivat paikkatietopohjainen saavutettavuusanalytiikka ja olemassa olevat tietokannat.
Professori Jan Hjort kertoo ikiroudasta osana Suomen Akatemian hanketta (Suomen Akatemia: https://www.youtube.com/shorts/gm6badRKr48).
Luonnonmaantieteen yliopistotutkija Janne Alahuhta kertoo videolla omasta tutkimuksestaan (englanniksi).
Professori Alun Hubbard asentamassa GPS-laitetta jäätiköllä (englanniksi, https://www.youtube.com/watch?v=3sIWXu43D-8).
Kulttuurimaantiede:
Pääasiallisena tutkimusteemana on alueellisen muutoksen eli transformaation teoreettinen tulkinta sekä monipuolinen konkreettinen tutkimus. Muutokset ilmenevät territoriaalisten rakenteiden, rajojen ja maisemien muutoksina. Muutos voi ilmetä myös alueellisten identiteettien ja ihmisten alueellisen tietoisuuden osalta. Nämä ilmiöt ovat tulleet konkreettisesti esille viime vuosina Euroopan alueellisen järjestelmän muutoksen yhteydessä. Ideoiden, ihmisten ja pääomien siirtymisen myötä rajat ja kansallisvaltiot ovat menettäneet merkitystään mutta toisaalta etniset, alueelliset ja kansalliset identiteetit ovat voimistuneet. Koko maapallon mittakaavassa globalisaatio aiheuttaa samankaltaisia, osin ristiriitaisia kehityskulkuja. Oulun yliopistossa tehtävän alue- ja kulttuurimaantieteellisen tutkimuksen keskeinen tavoite on yhtäältä tuottaa teoreettisia ja empiirisia tuloksia kansainväliseen maantieteelliseen tutkimukseen ja toisaalta hyödyntää tutkimuksessa tehokkaasti maantieteen alan ja lähitieteiden uusimpia tieteellisiä tuloksia.
- RE-NORTH: Tutkimushanke käsittää ylirajaisen dynamiikan ja alueellisen resilienssin suhteen käsitteellistä tarkastelua sekä empiiristä tutkimusta Pohjoiskalotin alueella (Suomi, Ruotsi ja Norja). Tutkimus osallistuu ihmismaantieteen, monitieteellisen rajatutkimuksen ja alueellisen resilienssin tutkimuksen keskusteluihin. Lähtöoletuksena on, että ylirajainen hallinnon, talouden ja kulttuurikentän toimijuus ja suhteet ovat tärkeitä alueellisen resilienssin näkökulmasta, toisaalta myös nämä toimijuudet ja suhteet itsessään ovat samanaikaisesti haavoittuvia, pysyviä ja uudistuvia.
Matkailumaantiede:
Matkailun maantieteellisessä tutkimuksessa tarkastellaan matkailua, siihen liittyviä vuorovaikutus- ja muutosprosesseja alueellisesta näkökulmasta. Oulussa matkailumaantieteen tutkimuksen keskeisenä näkökulmana on kestävyys. Tutkimuskohteina ovat muun muassa matkailun kestävyys ja vastuullisuus, matkailualan ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden suhde, matkailun aluekehitysvaikutukset, matkailutalous ja ilmastonmuutos ja matkailun ja paikallisuuden suhde. Lisäksi tutkitaan muun muassa matkailun ja muun maankäytön synergioita ja ristiriitoja, matkailutalouden poliittista ekologiaa, maaseutumatkailua ja matkailun osallistavaa suunnittelua. Matkailua ja siihen vaikuttavia maantieteellisiä tekijöitä tarkastellaan alueellisesti ja suhteessa eri maantieteellisiin ja ajallisiin mittakaavoihin. Maantieteellinen matkailun tutkimus sisältää myös kehitysmaantieteeseen ja yhteiskuntatieteelliseen ympäristömuutostutkimukseen liittyviä lähtökohtia.
- FRONT: Tutkimusohjelma etsii ratkaisuja globaaleihin kestävyyshaasteisiin ja tarjoaa tutkimustietoa väistämättömiin muutoksiin sopeutumisen tueksi. Tutkimusohjelma pyrkii lisäämään ymmärrystä systeemisistä muutoksista, jotka ovat tarpeellisia resilienssin kasvattamiseksi.
Apulaisprofessori Siamak Seyfi kertoo matkailumaatieteen tutkimuksestaan (englanniksi).
Aluekehitys ja aluepolitiikka:
Alueellista dynamiikkaa tarkastellaan tutkimusryhmässä eri skaaloilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen, ylirajainen, ylikansallinen, globaali) sekä niiden vuorovaikutuksessa ja suhteissa erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden kontekstissa. Suomen aluekehityksen ja aluepolitiikan muutosprosessien tarkastelu tapahtuu myös suhteessa Euroopan unionin aluepolitiikkaan ja geopolitiikkaan sekä globalisaation ilmiöön. Tutkimuksen kohteena voivat olla niin kaupunkialueet, maaseutumaiset kunnat ja rajat ylittävät aluekehityksen ohjelma-alueet kuin aluepoliittiseen toimijuuteen, osallistumiseen ja yhteistyöhön liittyvät teemat. Aluepolitiikan ja aluekehityksen tutkimus pohjautuu teoreettiseen ja empiiriseen tarkasteluun ja siinä sovelletaan monipuolisesti kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä.
- RE-NORTH: Tutkimushanke käsittää ylirajaisen dynamiikan ja alueellisen resilienssin suhteen käsitteellistä tarkastelua sekä empiiristä tutkimusta Pohjoiskalotin alueella (Suomi, Ruotsi ja Norja). Tutkimus osallistuu ihmismaantieteen, monitieteellisen rajatutkimuksen ja alueellisen resilienssin tutkimuksen keskusteluihin. Lähtöoletuksena on, että ylirajainen hallinnon, talouden ja kulttuurikentän toimijuus ja suhteet ovat tärkeitä alueellisen resilienssin näkökulmasta, toisaalta myös nämä toimijuudet ja suhteet itsessään ovat samanaikaisesti haavoittuvia, pysyviä ja uudistuvia.
- Ville Kellokummun luento tutkimuksestaan The violent abstractions of the ”urban”.
Professori Eeva-Kaisa Prokkola kertoo aluepolitiikan tutkimuksestaan.
Kestävyyden maantieteet
Tutkimuksessamme keskeisiä näkökulmia ovat ihmisten, yhteisöjen ja ympäristön haavoittuvuus, sietokyky ja sopeutuminen. Keskitymme erityisesti ympäristömuutokseen, muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, eriarvoisuuteen, yhteiskunnallisen kehityksen edistymiseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään oikeudenmukaisuuteen, elämänlaatu- ja terveyskysymyksiin sekä ihmisten, paikkojen ja ympäristön keskinäiseen riippuvuuteen.
Tutkimuksessamme integroimme kestävyyden eri tavoin. Tavoitteenamme on tuottaa uutta tietoa, joka edistää kestävää kehitystä niin Suomessa kuin globaalisti. Haluamme tutkimuksellamme tukea sellaista taloudellista ja ei-taloudellista toimintaa, joka edistää inhimillisten voimavarojen, luonnonvarojen ja taloudellisten resurssien tasapuolista jakautumista ja käyttöä. Haluamme tutkimuksellemme on edistää oikeudenmukaista kehitystä ja hyvinvointia niin globaalissa etelässä kuin globaalissa pohjoisessa sekä myötävaikuttaa siihen, että syrjäytyneet yksilöt ja yhteisöt voivat paremmin osallistua päätöksentekoon.
- The CitRes project: aims to examine how transparency, group identity and power are used in the construction of ‘resources’, and in the formation of political subjects, within the context of extraction and governance of natural resources.
Professori Päivi Lujala kertoo monitieteisestä kestävyysmaantieteentutkimuksestaan (englanniksi).